Vanhustenhuolto vaatii tietynlaista johtamista ja arvomaailmaa

Kotkan vanhustenhuollon historiassa Koskenrinteen merkitys on ainutlaatuinen. Jo vuonna 1945 perustettu Kotkan Vanhainkodin kannatusyhdistys on vuosikymmenten ajan huolehtinut ikäihmisten hyvinvoinnista ja vuodesta 1955 Koskenrinne on toiminut kotkalaisen vanhustenhuollon yksityisenä palveluntuottajana. Nykyisin Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry ylläpitää viittä toimipistettä, joissa asuu yli 300 asukasta, ja sen palveluiden piirissä on yhteensä noin 600 kotkalaista ikäihmistä.

Tänä vuonna Koskenrinne juhlii 80-vuotista taivaltaan. Juhlavuosi on näkynyt monin tavoin arjessa: asukkaille on järjestetty juhlahetkiä, lounaita ja erilaisia tapahtumia, ja jo edellisvuonna käynnistettiin Kun ikäännyn -luentokiertue, jossa asiantuntijat toivat näkökulmia ikääntymisen eri puoliin. Myös jäsenistölle, henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille järjestettiin keväällä oma juhlatilaisuus.

15 v sitten oli toisin

Pitkän uran Koskenrinteen toiminnanjohtajana tehnyt Sirpa Kotola muistelee alkuaikojaan nyt kun hän on siirtymässä eläkkeelle vuoden lopussa lähes 16 vuoden jälkeen. ”Kun aloitin Koskenrinteellä Kymen Puhelimen varsin hektisen työmaailman jälkeen, tämähän oli silloin suoranainen lintukoto, jossa kahvihuone oli koko ajan täynnä herkkuja, mikä tietysti oli vaarallinen tilanne herkuista pitävälle ja työn määrä oli silloin varsin maltillinen. Sitten ikääntyneiden asumispalveluihin tuli mukaan kilpailutukset ja sopimusrakenteen muuttumisen kautta perusyritysmaailman realiteetit kiireine ja riskeine kaikkineen. Toki Koskenrinteen olemassaolon 80-vuotiseen historiaan on tosin mahtunut kaikenlaista ja minulla ollut kunnia olla osana sitä jo yli 15 vuoden ajan”, Sirpa toteaa.

”Arvomaailma on täällä hienosti säilynyt ja kyllä meillä edelleen vahvasti on mukana se ajatus, että kaikilla tulee olla hyvä olla. Varsinaisen toiminnan osalta nykyään on tosi paljon raameja ja moni asia tulee suoraan annettuna. Palvelukuvaukset, joissa takana on monenlaista lainsäädäntöä, ohjaavat tekemistämme hyvinkin tarkasti ja se haastaa meitä pieniä ja keskisuuria toimijoita. Meillähän ei ole suuria organisaatioita taustalla, vaan kaikki tehdään itse. Tosin sitä kautta työnkuva on kyllä hyvin monipuolinen, mikä lisää työn mielekkyyttä meille kaikille,” Sirpa kertoo.

Uuden toiminnanjohtajan Nina Braskin aloittaessa nyt lokakuun alussa, pääsee hän mukaan vielä juhlavuoden juhlintaan. Hän siirtyy puolestaan kokeneena yhteiskunnallisena vaikuttajana tehtävään. ”Olen saanut erittäin tärkeää kokemusta ja näkemystä mm. hyvinvointialuepäättämisen kautta, joka on etu toiminnanjohtajan tehtävässä. Pidän henkilöstöjohtamisesta myös erityisesti ja olen mielestäni hyvä ihmisten johtamisessa.”

Arvopohja on johtamisessa tärkeää

”Monista muutoksista ja vaatimuksista huolimatta arvopohja on säilynyt vahvana: tavoitteena on ollut ja on edelleen, että kaikilla on hyvä olla”, Sirpa toteaa. ”Aikoinaan kun aloitin, ei minulla ollut hoitotyön osaamista tai edes ymmärrystä. Toin tullessani muunlaista osaamista”. Sirpa kokee voineensa tuoda yhdistyksen toimintaan erityisesti hallinnollista ja tietoteknistä osaamista, joka on vahvistanut Koskenrinteen asemaa alueellisena toimijana.

Vuosien varrella hoivatyön arkeen ovat vaikuttaneet monet ulkoiset haasteet, kuten esimerkiksi hoitajapula, korona ja kiristyvä lainsäädäntö. Ne ovat pakottaneet kehittämään johtamista entistä enemmän yhdessä tekemisen suuntaan. Sirpa näkee monikulttuurisuuden vahvuutena: se on rikastuttanut hoivatyötä ja tuonut uusia näkökulmia, vaikka kieli onkin toisinaan tuonut omat haasteensa. Hän siirtyy eläkkeelle tyytyväisenä siihen, että Koskenrinne on säilyttänyt arvonsa ja löytänyt paikkansa alati muuttuvassa toimintaympäristössä.

Koskenrinteen tulevaisuutta rakentaa jatkossa nyt uusi toiminnanjohtaja Nina, joka tuo mukanaan kokemusta hyvinvointialueiden päätöksenteosta. Hän näkee siinä tärkeän etulyöntiaseman: päätöksentekijänä asioita ei koskaan vie loppuun asti, sinne käytäntöön, mutta toiminnanjohtajana hän pääsee yhdessä henkilöstön kanssa viemään suunnitelmat käytäntöön. Ihmisten johtaminen on hänen intohimonsa, ja sen avulla hän haluaa rakentaa Koskenrinteen seuraavaa vaihetta, unohtamatta arvopohjaa.

Haasteita riittää

Sirpa kertoo, että heikennykset monien sosiaaliturvien osalta tulevat näkymään ikäihmisten elämässä, joten tulee pohtia mahdollisesti uusia tukipalveluja tai edullisempaa asumista, jotta kukaan ei jää yksin. Yksinäisyys tulee myös lisääntymään, siihen voimme etsiä sopivaa toimintamuotoa hankkeiden avulla. Terveydenhuollon kallistuminen ja yksityistäminen laittaa ajattelemaan, miten Koskenrinne voisi olla mukana parantamassa perusterveydenhuoltoa, kenties omalla klinikalla.

”Järjestöavustusten heikennykset tulevat näkymään monin eri tavoin myös Koskenrinteen arjessa. Hyvinvointialueen heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa asumispalveluihin, vaikka ikäihmistenmäärä nousee jyrkästi vuoteen 2040 saakka, mutta sen jälkeen laskua on näkyvissä eli tasapainoilu palveluiden oikean määrän suhteen tulee arvioida”, Nina sanoo, joka tuntee hyvinvointialueen tilanteen erittäin hyvin.

Visio on selkeä

Koskenrinteellä on selkeä visio seuraavan viiden vuoden aikana.  ”Jonkinlainen laajentuminen tai uudistuminen on edessä, suuntaa haetaan yhteistyössä johtoryhmän ja hallituksen kanssa. Koskenrinteen perinteiden ylläpito ja arvokas vanhuus kaikille ovat yhä tärkeimpänä siinä”, uusi toiminnanjohtaja Nina toteaa.

”Ninan näkemyksen allekirjoitan täysin. Lisäksi nyt näin sisältä päin vielä katsoen, näen tärkeäksi myös henkilöstön osaamisen vahvistamisen, työkykyjohtamisen ja hyvinvoinnin lisäämisen. Ja muistetaan, että henkilöstöön kuuluu kaikki, niin hoitohenkilöstö, toimisto, kiinteistö kuin kaikki esimiehetkin”, jatkaa Sirpa.

Tulevaisuuden näkymät muutosten keskellä

Tulevaisuuden kehityskohteiksi Nina nostaa erityisesti henkilöstön pito- ja vetovoiman, rakennusten kunnon ja käytettävyyden tulevaisuuden asumisen näkökulmasta sekä palveluiden uudistamisen. Myös paikallisuus ja identiteetti ovat asioita, joita hän haluaa vahvistaa. ”Koskenrinne on saanut juhlavuoden myötä paljon positiivista huomiota, ja tämän näkyvyyden haluan säilyttää ja kasvattaa. Samalla tulee katsoa eteenpäin ja vastata uusiin haasteisiin, kuten ikäihmisten kasvavaan yksinäisyyteen ja sosiaaliturvan heikennyksiin, jotka voivat lisätä tarvetta uusille tukipalveluille tai edullisemmalle asumiselle”, Nina toteaa.

Koskenrinteen visio tuleville vuosille rakentuu perinteen ja uudistumisen tasapainolle. Nina korostaa rohkeutta uudistua, mutta ei rikkoa hyvää, mikä jo toimii. ”Minulla on pitkä ura mm. hallituksen puheenjohtajana ja tunnen eri toimintamuotoja ja tuon toivottavasti uutta ajattelua myös sitä kautta”, Nina sanoo.

Sirpa puolestaan muistuttaa avoimuuden ja jatkuvan vuoropuhelun tärkeydestä. ”Muutos kuuluu elämään ja itse olen aina nähnyt sen mahdollisuutena johonkin parempaan. Ja niinhän tässä nytkin käy.”, Sirpa toteaa. Yhdessä he painottavat, että henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja hyvinvoinnin tukeminen ovat avainasemassa, sillä Koskenrinteen voima on sen ihmisissä.

Ja kun Koskenrinteen ovi sulkeutuu Sirpalta jokapäiväisen työn muodossa, miten eläkepäivät alkavat sujua? ”Ensin olen hetken tekemättä mitään ja opettelen olemaan huolehtimatta asioista, jotka eivät enää ole vastuullani. Liikkuminen on aina kuulunut elämääni, sillehän jää nyt paljon enemmän aikaa. Jos keksisi muitakin aktiivilajeja kuin kävelyn ja uinnin. Muualla asuvia lapsenlapsiani pääsen helpommin moikkaamaan. Toivottavasti matkailen jonkin verran. Ja kyllä tässä ajatuksena on edelleen toimia ikääntyneiden hyväksi tavalla tai toisella”, Sirpa kertoo innostuneena.

Koskenrinne jatkaa eteenpäin kunnioittaen historiaansa mutta suunta katse tiukasti tulevaisuuteen: arvokas vanhuus kaikille, yhdessä tehden. Uuden toiminnanjohtajan kanssa yhdessä edeten.

Johtajuus hoivakodissa on moniosaamista parhaimmillaan

”Usein puhutaan johtajuudesta yksityisen puolen perhe- tai pk-yrityksissä tai pörssiyrityksissä. Koskenrinteen kaltaisessa hoivayhteisössä johtaminen ei todellakaan ole yksipuolista. Onnistunut toiminnanjohtaja tarvitsee yhdistelmän empatiaa ja ihmisläheistä otetta, hoitotyön arjen ymmärrystä, liiketoimintaosaamista, regulaatioiden tuntemusta sekä vahvaa yhteistyötä viranomaisten kanssa. Johtajan on kyettävä tasapainottamaan strateginen kehittäminen ja arjen operatiiviset haasteet, tällaisessa työssä nähtävä muutokset mahdollisuuksina ja rakennettava yhteisö, jossa henkilöstö ja asukkaat voivat hyvin. Hoivakodin johtaja onkin samalla ihmisten johtaja, palveluliiketoiminnan kehittäjä, sääntelyn tuntija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja ja juuri tämä moniosaaminen tekee heidän työstään mielestäni hyvin merkityksellistä”, toteaa haastattelun tehnyt ja Koskenrinteen kumppanina toiminut ja johtajiin tutustunut Birn+Partners Finland Oy:n toimitusjohtaja Mona-Maria Ilola.

/Birn+Partners Finland